sábado, 22 de julho de 2017

Estudu: Indíjena sira to'o iha Austrália iha tinan 65.000 liubá


Povoador dahuluk sira hosi Austrália to'o iha kontinente austral iha tinan 65.000 liubá, besik tinan 15.000 antes ne'ebé maka fiar to'o agora, hatete hosi investigasaun arkeolójiku foun ida ne'ebé maka publika iha loron-kinta ne'e.

Konkluzaun ne'e mosu hafoin kee abrigu Madjedbebe, situa iha parke Kakadu, iha norte Austrália, fatin ida ne'ebé importante tebes hosi rejiaun ne'ebé maka koñesidu tanba galeria sira pintura nian.

Entre tinan 2012 ho 2015, ekipa ida arkeólogu sira nian kee fali fatin, ne'ebé konsidera hanesan hela fatin dahuluk ema nian iha Austrália, liutiha tinan 30 hosi estudu ida ne'ebé antes hatete ona nia antiguidade entre tinan 50.000 ho 60.000.

Investigasaun uza ona téknika análize foun sira, inklui datasaun ho enerjia luminoza - ne'ebé determina bainhira rai-henek oituan ida kona loron-matan ba dala ikus -, permiti hamenus tinan hosi parte ne'ebé klean tebes ne'ebé maka akontese iha tempu antigu.


Eskavasaun permiti mós hetan fali sasán oioin iha períudu tolu ne'ebé la hanesan, inklui baliu ida no fatin hodi deut ne'ebé maka antigu liu iha Austrália, no pintura sira.

"Buat ne'ebé maka ami hetan hanesan rikusoin inkrivel ida hosi prova sira kona-ba komportamentu ema nian ne'ebé maka antes ami laiha indikasaun sira iha eskavasaun sira ne'ebé halo antes", hatete hosi líder projetu nian, Chris Clarkson, hosi Universidade Queensland, haktuir hosi estasaun ABC nian.

Clarkson destaka ona katak rezultadu sira hosi investigasaun nian, agora publika hosi revista Nature, hatudu kontinuasaun kultural metin ida iha fatin durante tinan barak nia laran.

Arkeólogu garanti ona katak informasaun sira ne'ebé hetan kontribui mós hodi hadi'a komprensaun kona-ba tempu ne'ebé ema sira sai hosi Áfrika no halo migrasaun iha diresaun ba sudeste Ázia nian.

SAPO TL ho Lusa

Sem comentários: