quinta-feira, 27 de abril de 2017

Governu: Malária besik lakon ona iha Timor-Leste

Timor-Leste selebra iha loron-tersa ne'e Loron Internasional Malária nian hodi hanoin hikas katak moras ne'ebé iha tinan sanulu liubá halo ema na'in 58 mate, ho kazu rihun 223 resin, iha tinan 2016 rejista de'it ema na'in 95 lahó vítima ida mate, haktuir hosi informasaun Governu nian.

Tuir Governu timoroan, informasaun sira hatudu susesu hosi polítika sira hosi Programa Nasional ba Kontrolu Malária nian (PNCM), moras ne'ebé iha tinan 10 liubá hanesan problema prinsipal hosi saúde públika iha Timor-Leste.

Tuir ezekutivu, susesu ne'e permiti Timor-Leste liu ona hosi "faze kontrolu" ba moras ne'e ba "faze eliminasaun nian", hodi permiti hahú, liuhosi Ministériu Saúde, Planu Nasional Estratéjiku hodi Halakon Malária 2017-2021.

"Objetivu hosi planu ne'e maka halakon kazu sira infesaun nian hosi malária to'o tinan 2021 nia rohan, evita atu mosu fali iha munisípiu sira ne'ebé halakon tiha ona no mantén inezisténsia hosi ema sira ne'ebé bele mate tanba moras ne'e", explika hosi nota ezekutivu nian ne'ebé haruka ba Lusa.

Planu akontese iha área intervensaun tolu, diagnóstiku antes no asesu lalais ba tratamentu, prevensaun malária nian no vijilánsia permanente.

Hanesan hodi kontinua serbisu ida ne'ebé Governu explika aposta iha "programa ho finansimentu di'ak, ho estratéjia tékniku ida forte, bazeia iha sistema saúde ida ho evolusaun lalais, ne'ebé fó kuidadu báziku sira, to'o duni ba nível hosi agregadu familiar nian".

Agio Pereira, ministru Estadu nian no porta-vós hosi Governu, hatete ona katak ezekutivu senti "orgullozu ho serbisu ne'ebé halo iha Timor-Leste hodi hamenus lalais no ho d'ak kazu sira malária nian".

"Ami hatene katak, iha área saúde nian, iha buat barak maka sei halo. Maibé, ho korajen hosi susesu ne'e, ami kontinua determinadu hodi hetan ami nia vizaun hosi povu timoroan ida saudável iha Timor-Leste ida ne'ebé saudável", nia hatete.

Iha tinan ida liubá, Organizasaun Mundial Saúde (OMS) inklui ona Timor-Leste iha grupu ida hosi nasaun hamutuk 21 (ne'ebé halo parte mós hosi Cabo Verde) ne'ebé maka iha kondisaun sira hodi halakon malária to'o tinan 2020.

Hodi hetan objetivu ne'e, nasaun ida tenki konsege rejista zero kazu hosi transmisaun ne'ebé iha orijen hosi malária iha pelumenus tinan ida to'o tinan 2020.

Estudu ida ne'ebé halo iha tinan 2015 hatudu ona katak diminuisaun hosi insidénsia moras nian iha Timor-Leste akontese, iha parte barak, ba introdusaun no aumentu hosi serbisu mikroskópiu sira malária nian no teste sira diagnóstiku sira lalais (DRT).

Iha konkretu, estudu aponta oinsá fatór sira reforsu nian no progresu hosi vijilánsia kualidade nian, diagnóstiku antes no tratamentu lalais hosi kazu sira ho antimaláriku sira ne'ebé di'ak, kontrolu hosi vetor-alvu, dezenvolvimentu ba rekursu ema nian no implantasaun, kompromisu hosi ema no finansiamentu no asisténsia tékniku hosi OMS.

Malária mosu hosi parazita ida hosi jéneru Plasmodium, ne'ebé transmiti ba ema liuhosi susuk-inan ida hosi susuk Anopheles nia tata.

Iha espésie oioin, maibé Plasmodium falciparum hanesan ida ne'ebé perigozu liu ba ema moris no dominante iha Áfrika, ne'ebé konsentra 90% hosi vítima sira ne'ebé mate tanba moras ne'e.

Sintoma dahuluk sira malária nian maka isin-manas, ulun-moras no muta no mosu entre loron 10-15 hafoin susuk tata, maibé bainhira laiha tratamentu, malária hosi P. falciparum bele aumenta ba faze todan ida no bele halo mate.

Kombate ba moras ne'e liu ona hosi estratéjia oioin, ne'ebé liu hosi prevensaun, uza rede moskiteru sira ne'ebé iha insetisidade no rega uma sira, nune'e mós hosi diagnóstiku no tratamentu ba kazu sira ne'ebé konfirmadu ho ai-moruk sira anti-malária nian.

Seidauk iha vasina ruma ba moras ne'e, maski foin lalais ne'e OMS aprova tiha ona hodi hala'o estudu pilotu ba kandidatu sira ne'ebé avansadu liu.

SAPO TL ho Lusa

Sem comentários: