terça-feira, 25 de abril de 2017

Arkeólogu: Okupasaun ema nian iha Atáuro akontese iha pelumenus tinan rihun 18 liubá

Ekipa arkeólogu sira hetan ona restu sira ne'ebé hanesan sasin hosi okupasaun ema nian pelumenus tinan rihun 18 liubá iha illa timoroan Ataúro, iha norte Díli nian, ho pintura iha gruta sira ne'ebé bele iha tinan tinan rihun ualu resin.

Investigasaun sira halo hosi ekipa ida arkeólogu sira fransés nian ne'ebé lidera hosi Jean-Christophe Galipaud, ne'ebé foin lalais ne'e publika ona rezultadu balun hosi estudu sira ne'ebé halo iha tinan hirak ikus ne'e iha fatin oioin iha Timor-Leste.

Galipaud, ne'ebé hahú hela kleur iha Timor-Leste hahú tinan 2013 - nasaun ne'ebé nia vizita dala uluk iha tinan 2011 -, hanesan arkeólogu ida ne'ebé iha tinan 35 ikus ne'e hasai espesializasaun iha serbisu sira invetigasaun nian iha Pasífiku no iha Sudeste Aziátiku.

Hafoin investigasaun tinan tolu, Galipaud identifika ona fatin haat ho signifikadu arkeolójiku boot tebes, iha rejiaun Balibó, besik fronteira ho Indonézia ho rua iha illa Ataúro, hosi kilómetru 30 resin hosi norte Díli nian.

Iha Arlo, sentru Ataúro nian, arkeólogu no nia ekipa hetan ona restu importante sira hosi aldeira ida ne'ebé okupa entre tinan 2.500 no 3.000 liubá no iha Atekru, iha kosta hosi sudueste illa nian, hetan ona restu sira hosi pintura iha gruta sira ne'ebé karik bele iha tinan rihun ualu resin.

Iha gruta hanesan iha Atekru, Galipaud hatete katak hetan ona restu hosi okupasaun ema nian ne'ebé karik iha tinan rihun 18 liubá, datasaun ida ne'ebé komprovadu to'o ohin loron iha Ataúro.

Hanoin hikas fali katak estudu sira ne'ebé halo iha Timor-Leste iha tinan 15 ikus ne'e permiti hadi'a maka'as kálkulu anterior sira kona-ba kolonizasaun ema nian iha illa, ho datasaun arkeolójiku sira antigu liu maka iha tinan rihun 42.

Pintura iha gruta, sasán balun no elementu orgániku balun (hanesan sipu sira iha gruta sira) hanesan restu balun ne'ebé ajuda ona hodi kontextualiza datasaun.

Interese hosi arkeólogu hodi estuda períudu ne'e iha Timor-Leste akontese la'ós de'it hodi explika buat ida iha pasadu nasaun nian maibé tanba ajuda hatene ho dia'k kona-ba saida maka akontese iha Pasífiku.

"Ami hatene katak to'o ona populasaun foun sira iha rejiaun, austronéziu sira, ne'ebé mai hosi Taiwan, ne'ebé hafoin ne'e espalla iha sudeste aziátiku. Barak liu hosi lian sira ne'ebé ko'alia iha illa, inklui Timor, hanesan hosi família austronézia nian", nia hanoin hikas.

"Sudeste aziátiku, illa sira hosi rejiaun ne'e, hanesan fatin ida espesial tebes ne'ebé hasoru dezenvolvimentu orijinal tebes iha parte kultura no influénsia nian. Bainhira serbisu iha pasífiku ó tenki iha interese iha istória hosi sudeste aziátiku nian", nia hatete.

Bainhira arte pintura iha gruta sira iha ligasaun ho reprezentasaun ka imajen sira ne'ebé dalabarak la hanesan rekoñesível, arte pintura iha gruta ne'ebé hetan iha Ataúro hanesan "interesante tebes" tanba hatudu "reprezentasaun ne'ebé animal sira hasoru, hanesan lafaek sira ka mamíferu tasi nian" hosi tipu oioin.

"Iha paínel ida hosi gruta ne'e ita bele haree buat ida ne'ebé bele reprezenta kasa ba baleia sira ka kasa hosi mamíferu ida tasi nian. Pintura ida hansan ne'e ladún hetan ka sei la hetan entre ezemplu sira seluk hosi arte pintura gruta sira iha Timor-Leste", nia explika.

Galipaud konsidera Timor-Leste "riku iha nível arkeolojia nian" maibé refere katak ne'e hanesan illa ida ne'ebé hamosu dezafiu ba arkeológu sira.

"Hetan fatin sira ho tinan rihun tolu hamosu susar tanba iha períudu ne'e iha komunidade barak ne'ebé maka moris ona besik iha tasi, halo zona sira ne'ebé uluk sira okupa sai susar hodi hetan tanba erozaun ne'ebé akontese ona", nia explika.

Galipaud nia serbisu sira, hanesna mós hosi ekipa arkeólogu sira seluk ne'ebé halo ona iha Timor-Leste hetan nafatin apoiu no kolaborasaun hosi Sekretaria Estadu Kultura nian no hamosu interese maka'as entre komunidade lokal sira.

"iha nafatin expetativa balun no kuriozidade maka'as. Hafoin, bainhira ita hahú serbisu, ema sira hahú hatene saida maka ami buka, oinsá dezenvolve serbisu arkeólogu nian", explika.

"Hanesaun prosesu ida neineik, hetan fatin sira, buka ho matadalan lokal sira, ke'e rai iha zona potensial sira. Iha faze ne'e ha'u tenta envolve nafatin populasaun loka sira tanba ha'u bele explika signifikadu hosi buat ki'ik sira ne'ebé ami hetan: anar, instrumentu sira, estrutura balun, ka animal nia ruin sira ne'ebé la ezisti ona", nia refere.

Galipaud sei kontinua ligadu ho Timor-Leste: iha vizita regular sira ne'ebé planeadu ona hodi kontinua investigasaun no agora estudu oioin ne'ebé sei publika.

SAPO TL ho Lusa | Illa Atauro. Foto@ António Cotrim/EPA

Sem comentários: